Onpas kummallinen talvi. Toisena päivänä on 20 astetta pakkasta ja seuraavana päivänä on lumiukkokeli. Lumiukkokelillä lapset lähtee mielellään pihalle ja äiti saa lepuuttaa korviaan hiljaisuuden musiikilla. Nyt oli vaan niin painavaa lunta ettei lapset jaksanut isoja lumipalloja nostaa päällekkäin, joten tekivät makaavan lumiukon. Aika hauska.
Hiljaisuuden vallitessa otin pensselit kouraan ja annoin maaleille kyytiä.
Tällainen "väsynyt karjapaimen" siitä syntyi.
Lehtorinteen tauluhyllyt on yksi parhaimmista hankinnoistani. On niin helppoa vaihtaa tauluja mielialan mukaan.. Tai kun joku taulu jää vaiheeseen, enkä oikein osaa jatkaa sitä, niin laitan sen Lehtorinteen hyllylle. Siinä se sitten on siihen asti, että tiedän jatkanko sen työstämistä vai maalaanko ihan uuden taulun sen päälle.. Tästä Linkki Lehtorinteen kotisivuille, josta löytyy tauluhyllyn jälleenmyyjät
Väsynyt karjapaimen tauluhyllyllä.. Mietin annanko olla vai teenkö tälle vielä jotain..
Sammakotkin saivat vielä yhden kaverin.
Ovikellokin pirahti tänä iltana ja sieltä tultiin katsomaan yhtä talotaulua. Keiteltiin kahvit ja teet ja oli kyllä köyhät antimet, kaapit kun oli niin tyhjänä. Ei mitään makean puolta löytynyt kaapeista. Kuka lie syönyt.. Tiistaina leivoin omena-kookos piparkakkupiirakkaa eikä siitä ollut muruakaan jäljellä. Täältä löytyy piirakkaohje Linkki.
Muutama suolakeksi löytyi yhdestä pussista. Oli edes jotakin.. Ja meidän viisivuotias itki, että pitää leipoa mutakakkua, ei se siihen hätään olisi ehtinyt.. Se onkin huomisen projekti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi.