Sataa sataa ropisee...

Tänään on tainnut sataa lunta melkeinpä koko maassa. Täällä sen verran ettei lumitöihin ole kuitenkaan tavinut ryhtyä. Lumisade toi mieleeni vesisateen. Kesällä vesisade on monesti lämmin. Pitkän hellejakson jälkeen oikeen odotettu. Ah ihanaa, kuinka raikas ilma onkaan juuri, kun vesisade on loppunut. Teininä ei kehdannut kulkea sadetakki päällä, vaikka kuinka satoi vettä. Sateenvarjoakaan ei aina kouluun viitsinyt raahata mukanaan, mieluummin kastui likomäräksi.

Tänään olenkin muistellut lapsuuteni ja nuoruuteni koulumatkoja. Joskus kun nousi bussin kyydistä, niin vettä tuli kuin aisaa.. Sitten juostiin ja vauhdilla. Kotia kun pääsi oli märkä, kuin uitettu koira.. Miksi muuten sellainen tilanne pistää naurattamaan.. 

Vettä tulee, niin että pisarat osuessaan asfalttiin pomppivat 30 cm korkeudelle. Ihmiset juoksee ja kiljuu ja kun  sisälle pääsee purskahtaa nauruun.. Vai purskahtaako? Minä ainakin..

Tällaisia mietteitä oli kun näitä tauluja maalailin.Yritin saada sitä kaatosadetunnelmaa näihin tauluihin... Onnistuinko?

...kuin saavista kaataen... 40 x 40 cm

Käymme yhdessä ain... 40 x 40 cm

Ulkona sataa lunta ja sisälläni kuplii kesä..

                                         

                                                        Taloja ja oranssit kukat 27x35 cm

Olen vaan niin kesäihminen. Ulkona tulee lunta ja räntää, minä kyhnötän sisällä ja maalailen kesää. Kun kevät tulee painun pihalle siirtelemään taimia, istuttamaan uusia, siirtelemään kiviä ym muuta mukavaa  tekemään. . Viime keväänä naapuri huikkasi ohi kävellessä:"Jaaha, nyt on kevät, Riitta on tullut pihalle." Melkein hävetti.. :) Odotan tosissani kevättä ja kesää, valoa ja lämpöä. Ehkä se huokuu pikkuisen näistä tauluista joita olen viime aikoina maalaillut. Paljon keltaista ja oranssia.

Pieni talotaulu 22 x 27 cm

 Aamulla oli aikamoinen härdelli. Tuli ilmastointimiehet tasapainottamaan ja puhdistamaan ilmastointi koneen ja -kanavat. Samaan syssyyn piti koko perheen lähteä, kuka mihinkin suuntaan. Minä lähdin kahden nuorimman kanssa kerhokuvaukseen.. Päästiin ensimmäisenä kuvattavaksi ja sitten odoteltiin tunnin verran ryhmäkuvausta.. Sehän sujuikin "mukavasti", juuri ennen ryhmäkuvaa pojat alkoivat tappelemaan ja 5 v ei suostunut kuvaukseen lainkaan. Itkien poika istui sitten kerhotädin sylissä kuvauksen ajan.. Valokuvaaja oli kyllä huippu, sai myös tämän itku potku raivari pojankin melkein hymyilemään juuri kun kamera räpsähti ja sitten itku taas jatkui ihan kotia asti.. Täällä kotona ilmastointimiehet olivatkin jo keräämässä tavaroitaan autoon. Lähtiessä vielä öljysivät ulko-oven saranat, narisi niin kovasti ja autossa sattui olemaan öljyä.

Hyvää palvelua. 

Kesätuulen viemää 38 x 45 cm

Pieni talotaulu 22 x 27 cm

Laivaitkut

Kerroin aikaisemmin Myrskytaulusta josta tuli sammakkotaulu. Kun maalasin Myrskytaulun päälle Sammakkotaulua, vierelläni istui kaksi pikku poikaa. Toinen pienempi vuoroin kauhisteli vuoroin ihasteli sammakoita ja isompi itki menetettyä laivataulua. Itku ei meinannut millään loppua vaikka lupasin uuden laivataulun maalata. Poika itki sitä taulua vielä seuraavana iltanakin. Nyt on uusi laivataulu maalattu. Aika paljon erinlainen tuli, kuin Myrskytaulusta. Tämä uusi taulu sai nimekseen Kesäyö ja enemmän nuo laivat muistuttavat purjeveneitä kuin laivoja, mutta pojalle kaikki vedenpäällä liikkuvat ovat vielä laivoja.

Kesäyö 70*50 cm

Vauvasta asti olen matkustellut Tukholma- Turku väliä. Laivan kannelta ollaan huiskuteltu vastaan tuleville purjehtijoille. Oletteko koskaan laivan kannelta nähneet vihaista purjehtijaa? Joskus ovat kyllä tosi keskittyneitä veneen ohjaamiseen, mutta useimmiten sieltä joku aina hymyssä suin huiskuttaa ohikiitävälle matkustajalaivalle. En ole koskaan kunnolla ollut purjehtimassa, kerran nuoruudessani olen ollut purjeveneen kyydissä, mutta silloin ei purjeita nostettu, ajeltiin vaan ihan rannassa.. Se oli muuten minun syntymäpäivä ja jossain Oulun rannikolla. Olin käymässä yhden ystävän luona ja hän järjesti minulle syntymäpäiväillaksi pienen purjehdusreissun. En muista kuinka mones syntymäpäivä oli.. Olisinko täyttänyt 20 tai 21? Kauan sitä jo on.

Tämä alla oleva taulu ei yhtään lohduttanut poikaa, vaikka tässäkin on laivoja.

Satama 70*50 cm

"On laiva valmiina lähtöön 
se kaukomaille käy 
missä taivaalla illan tullen 
ei pohjan tähteä näy
 
Kun nousee purjeet purren 
ja köydet irrotetaan 
käymme ystävä armas surren 
sua jäämme me kaipailemaan
 
Me tiedämme että sä lähdet 
vain koska muuta et voi 
ja me toivomme että nyt sulle 
pian taas laulu onnesta soi
 
Me kanssasi riemuita saimme 
ja katsella maailmaa 
monta ihmettä näytit sä meille 
jotka nyt meitä lohduttaa saa
 
Ja jollet sä luoksemme tulla 
vois milloinkaan uudestaan 
niin kuitenkin sydämissämme 
sua vain aina muistellaan "
(Peppi Pitkätossun lähtölaulu, Arja Koriseva)

Lumiukkokeli

Onpas kummallinen talvi. Toisena päivänä on 20 astetta pakkasta ja seuraavana päivänä on lumiukkokeli. Lumiukkokelillä lapset lähtee mielellään pihalle ja äiti saa lepuuttaa korviaan hiljaisuuden musiikilla. Nyt oli vaan niin painavaa lunta ettei lapset jaksanut isoja lumipalloja nostaa päällekkäin, joten tekivät makaavan lumiukon. Aika hauska.

Hiljaisuuden vallitessa otin pensselit kouraan ja annoin maaleille kyytiä. 

Tällainen "väsynyt karjapaimen" siitä syntyi.  

Lehtorinteen tauluhyllyt on yksi parhaimmista hankinnoistani. On niin helppoa vaihtaa tauluja mielialan mukaan.. Tai kun joku taulu jää vaiheeseen, enkä oikein osaa jatkaa sitä, niin laitan sen Lehtorinteen hyllylle. Siinä se sitten on siihen asti, että tiedän jatkanko sen työstämistä vai maalaanko ihan uuden taulun sen päälle.. Tästä Linkki Lehtorinteen kotisivuille, josta löytyy tauluhyllyn jälleenmyyjät

Väsynyt karjapaimen tauluhyllyllä.. Mietin annanko olla vai teenkö tälle vielä jotain..

Sammakotkin saivat vielä yhden kaverin. 

Ovikellokin pirahti tänä iltana ja sieltä tultiin katsomaan yhtä talotaulua. Keiteltiin kahvit ja teet ja oli kyllä köyhät antimet, kaapit kun oli niin tyhjänä. Ei mitään makean puolta löytynyt kaapeista. Kuka lie syönyt.. Tiistaina leivoin omena-kookos piparkakkupiirakkaa eikä siitä ollut muruakaan jäljellä. Täältä löytyy piirakkaohje Linkki. 

Muutama suolakeksi löytyi yhdestä pussista. Oli edes jotakin.. Ja meidän viisivuotias itki, että pitää leipoa mutakakkua, ei se siihen hätään olisi ehtinyt.. Se onkin huomisen projekti. 

Kukkia ja sammakoita

Lähti uusi vuosi taas käyntiin.. Oisko kevättä rinnassa, kun kukkia piti alkaa maalaamaan.

 Innostuin niin kukista, etten viime yönä saanut unta. Ajattelin että otan yhden keskeneräisen taulun, jonka maalasin oikein myrskyisissä tunnelmissa syksyllä, Taulu saikin nimekseen Myrsky. Päätin maalata taulun yläreunaan ison keväisen kukkia täynnä olevan oksan. Kaikki ei mene niinkuin Strömssössä. Keskeneräisestä Myrskytaulusta tuli katastrofi... Paksu kerros valkoista maalia ja myrsky tyyntyi hetkessä.  Aloin sotkia siihen eri värejä ja siitä tuli suo. Suo siellä vetelä täällä ajattelin ja laitoin taulun sivuun.. Hetken mietin ja päätin maalata siihen sammakon ja toisen ja vielä kolmannenkin. Kolme sammakkoa ja tylsä mitäänsanomaton suo. En ollut oikein tyytyväinen lopputulokseen. Laitoin taas sivuun koko taulun, ärsytti. Menin selaamaan blogeja ajankuluksi ja sieltä sainkin idean maalata suon tummansiniseksi.. Onko tämä nyt valmis? En tiedä.. Voi olla että, joku päivä sammakot ovat muuttuneet prinsseiksi..

Tässä vielä loppu syksynä maalaamani Poro eksyksissä.

Mukavaa illan jatkoa.

Riitta